sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Kiitollinen

Oli melkoset tanssit tänäpä. Tunti sitten saavuin kotiin humpalta. Haluaisin kiittää muutamaa tahoa tästä onnistuneesta illasta, tämä olkoon samalla luonnos kiitospuheelleni Oscar-, Telvis-, tms-gaalassa.

Kiitos kaupan asiakkaille, että teille riitti vajaan vartin viivyttely kaupassa sulkemisajan jälkeen. Ehdin tansseihin jo (?) puoltoista tuntia alun jälkeen.

Kiitos kengilleni. Tuntui hyvältä jaloissa. Luisto oli täydellinen. Paita ei tälle mitään voi, mutta en voi kiittää. Tajusin jossain vaiheessa, että sen kangas tuntuu vielä hikisemmältä, kuin mitä se oikeasti on. Täytyy miettiä laitanko enää toiste. Kiitos myös luontaiselle kauneudelleni, joka pyrki esiin meikkikuoren alta. Eli suomeks: hukkaan meni koko meikkaaminen, ku kaikki suli pois jo ekan tanssin hikoilulla.

Kiitos hyvästä musiikista ja mielenkiintoisista musiikkivalinnoista. Empä olisi arvannut kuulevani lavalla Bailandoa!

Kiitos tanssittajilleni. Olin etukäteen asettanut illalle tavoitteen, että milloin se olisi "onnistunut". Suunnittelin, että jos kolme miestä hakee mua tanssiin, niin sit on ihan hyvä. En kuitenkaan saanu päätettyä, et lasketaanko ne joita itse olen eka hakenut, vai ei. Ei meinaan oo muutamis viime tansseis ollu mikkään hirmuiset hakijamäärät (joojoo.. ei se määrä vaan laatu). Semmonen seinäruusu oon ollu. Vaik itteeni saan syyttää, ku en naisten tunnillakaan kunnolla hae. Mutta joka tapauksessa luku meni rikki kirkkaasti. Itse asiassa sekosin laskuissa. Jes! Muutamaa tanssittajaa voisin kiittää ihan erityisesti:
Kiitos hänelle, joka haki mua ekana. Heti buggii, jes! Mut sit toisel kerral hän mun mielestä kysyi, et "ootko paljon käyny tanssimassa?" ja vastasin, et en viime aikoina ja siihen hän et "se ei oo kyl hyvä juttu". Käsitin sen sit niin, että en osaa tanssia ja pitäis harjotella lisää. Mut si hän haki kuitenki uudestaan ja sano lopuks "hyvin tanssit, jatka samaan malliin". Taisin siis jossain kohtaa käsittää väärin. Mentiin si myös fuskuu ja jivee. Jes!
Kiitos hänelle joka kertoi koko ajan vitsejä ja jokaisen jälkeen sanoi jotain "alkaa olla pimeet jutut, ei ollu hyvä vitsi". Kyl ne ihan hauskoi oli, mähän hihittelin kaikille jutuille. Mut se kyl hämmensi, kun hän kysyi et "miten meni yo-kirjoitukset".
Kiitos cha-chasta. Siitä olikin ikuisuus, kun olin viimeks tanssinu sitä muuten kuin pikkusiskon kanssa keittiössä. Ehkä pari vuotta?
Kiitos hänellekin, joka hakiessa hymyili leveästi ja tanssiessa oli hiljaa. Niin hiljaa etten itsekään uskaltanut alkaa puhua.

Kiitos ilmojen valtiaille, kun oli kaunis päivä ja yölläkään ei ollut mennyt pakkasen puolle, ainakaan vielä tanssien päätyttyä, niin ei tarvinnu skrapata.Samaan suuntaan varmaan kuuluu ohjata kiitokset taivaankappaleiden liikkeistä. Kuun sirppi oli todellinen wow-ilmestys, kun se näkyi toisella puolen aukeaa juuri puiden yläpuolla. Pikkasen pahoillani olen kameralleni, joka ei tästä suostunut kuvaa ottamaan.

Ja kiitokset myös peuraperheelle, joka tällä kertaa jätti esiintymättä tiellä, jolla monesti ovat poukkoilleet töistä ajaessani.

Turun Sanomat kolahti postiluukusta. Hyvää yötä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti