Ruutu vasten ruutua ja muita sointuvia

Aloin tehdä ikkunaverhoja virkkaamalla. Kärsivällisyyteni ei vaan riitä siihen että aloittaisin toisesta reunasta ja tekisin järjestelmällisesti. Mulle on kertyny melko paljon eri värisiä keltaisia (ja oransseja sekä luonnon valkoisia, plus kullanvärisiä) virkattuja liinoja ja isoäidinneliöitä. Päätin nyt sitten yhdistää niitä ja tehdä ikkunaverhot. Siskoni päätti osallistua talkoisiin ja taitaa tulla myös sängynpeite tällä meiningillä. Jos vaan sais taas joskus valmiiksi. Kuvassa olevia isoäidinneliöitä mulla oli jo niin paljon, että niistä on pitänyt tehdä mulle puolihame joskus aikoja sitten. Nykyisellään ympärysmitta on sen verran suurempi, että ois tullu melkonen mini. Onnekseni olen joskus liittanyt ne jo riveiksi, joten nyt mulla on koossa 15 cm verhon yläreunasta. 

Jes.

Mä oon joskus Sveitsissä käydessäni roudannu sieltä silloin mielestäni kivan näköisiä kynttilöitä, jotka kuitenkin jossain vaiheessa alkavat aina roiskia steariinia. Kynttilänpoltto-henkinen mieheni keksi niiden polttamiseen turvallisen paikan, jota ei tarvitse lumen tuloon asti. Itse olisin polttanut ne lumilyhdyssä. 

Aika hieno!

Vähemmän hieno juttu oli se, kun majoneesi päätti kostaa mun epäterveellisen naposteltavan (kurkku kuvausrekvisiittaa, kun piti saada kontrastia noille keltaisen ja ruskean sävyille :D ) ja räjähti pitkin seiniä, lattioita, verhoja, ikkunaa, MUN SILMIIN..

Sitten mä oon alkanu näkeen värejä. Vissiin ollu tarpeeks tilaa luovuuden esiin työntymiselle tms. Mun pyykkinaru oli tosi herkullisen värinen yhtenä päivänä. Ja tästä väriyhdistelmästä innostuneena paloittelin nuo siniset ja keltaisen t-paidan, sekä toisaalta valkoista ja mustaa paitaa. Niistä tulee räsymatto makuuhuoneeseen niitten virkattujen ikkunaverhojen kaveriks. Sit vielä tyynyt jostain kivasta oranssista ja sinisestä neuleesta. Ah, miten ihanaa. 

Ps. Oisko kellään ylimääräistä oranssia paitaa, tuo kuvassa oleva kuuluu miehelle ja se näyttää kivalta sen päällä. Ei raaskis leikellä.

Keskiviikkona mun piti mennä Raumalle isoille ostoksille, mut postilaatikolla luin lehteä ja siellä  luki et tarjoukset alkaa torstaina. Joten menin sit vaan kylältä hakeen jugurttia ja kirpparilta pikkasen jotain. Mukaan tarttui korttipohjia, kirjekuoria (keltaisia) ja kotoliving-lehti. Lehdessä oli ihan kivoja ohjeitakin, mut mä tykkäsin enemmän kuvista ja paperin laadusta. Korttiaskarteluuuuu! Illalla kokosin siskot pöydän ääreen valkkaan mikä kartonki ja kuva sopii yhteen. Vastaus kaikkeen oli keltainen.

Ja pöh. Mun piti vielä tän kirjoittamisen jälkeen mennä yhdelle keltaiselle kaverille mennä kommentoimaan sen herkullisia blogikuvia, mut mun tarvii lähtee töihin. Työt haittaa harrastuksia JÄLLEEN. Terkkuja!